Wintercoats for the Finnish Winter

Scroll down for English text :)

Nyt on taas tullut talvitakin esiinkaivamisen aika. Tänä vuonna tosin tulee kaksi takkia käyttöön - yksi toimistoon, toinen arkeen. Yhdessä näytän värikkäältä makkaralta, toisessa hyvin asialliselta. Kuinka moni ihminen pärjää vain yhdellä takilla per vuodenaika? Minulla on näiden lisäksi vielä untuvatakki (sitten kun on -30C) ja hienostotakki juhlia varten. Juhlatakki oli jo käytössä aikaisemmin tänä vuonna, kun meillä oli hienommat juhlat, vaikka itse takkia ei kuvissa näy :/

Desigual-jacket bought from W11/12 collection. Colourful, wonderful :) Warm, though it's Spanish.

The same jacket, but the other way round. Works bouth ways, but I've only used the version in the two pictures above.

Philosphy...

InWear-jacket - bought in 2008. Army style.

Winter has come to Finland. It means warm coats. Not French warm coats, real warm coats ;) The two I use are above - one for the office, one for regular days.

Arkikorun kalleus ja kauneus - Nomination

Scroll down for English text!

Teknisiä ongelmia - tämä postauksen piti tulla tänne jo eilen. Blogger päätti ettei se tykkääkään minusta :)

Eilen tuli käytettyä vähän hienompaa arkikorua, minun viime vuonna saamaani Nominationia. Jotkut osat ostin itse, mutta suurimmasta osasta pitivät perheenjäsenet huolta. En vielä osaa suhtautua täysin neutraalisti tähän rannekoruun - osat valittiin niiden kauneuden perusteella, ei kalleuden. Tiedän, että suurimmalla osalla on paljon yksinkertaisemmat Nominationit, mutta minulle sen kauneus on tärkein. No, kuvan kaulahuivin, korvakorujen ja viimeistellyn kynsilakan ansiosta oli aika porvarillinen olo.

Vihreä tee auttaa lukemisessa. Taustalla uusimmat huulikiillot.

Nomination, Global Accesories scarfe.

Nomination, Pilgrim earrings, Global Accessories scarfe, Dior and Lumene topcoat nailpolishes.

My very beautiful Nomination may be a bit more expensive than usual Nominations, but I use it for its beauty - frankly I don't care about the prize, but others do. People only think of the prize when they see it, not about its looks. Such things make me sad.

Kommentteja elokuvasta Koskemattomat - Intouchables

Kaikkien aikojen suosituin ranskalainen elokuva - Wikipedia kyllä tietää. Enkä ihmettelekään - kuulin niin paljon ylistystä elokuvasta, että se tuli ostettua kesän ulkomaanmatkalla. Pieni munaus tosin tapahtui - oletin elokuvassa olevan englanninkielinen tekstitys, mutta ei. Ranskan kielikylpy tuli hyvin todelliseksi melkein kahden tunnin ajaksi.

Mutta itse elokuvaan. En tee liian suuria paljastuksia, saatte kokea elokuvan itse. On kyse suurista luokkaeroista ja ihmisten vaikeuksista näissä tyystin erilaisissa maailmoissa. Luokkaerot ei meidän maassamme (vielä) ole noin selkeitä. Elokuvassa maailmat kohtaavat tragikoomisesti, mutta nauru vie kuitenkin voiton. Ihmisten ongelmia ei kuitenkaan väheksytä - ei ole luvassa  rikkaiden vaikeuksien vähättelyä, vaan aitoa iloa ja surua.

Näyttelijöistä osaan sanoa sen, että molemmat ovat legendoja - Francois Cluzet on konkari ja Omar Sy on lukuisissa äänestyksissä (seksikkäin, inspiroivin, te tiedätte miten se menee...) noussut kolmen kärkeen. Cluzet vakuutti minut muutaman minuutin sisällä - hän on täydellinen katkerassa roolissaan.

En ole elokuvakriitikko, joten en osaa kunnolla tätä elokuvaa suositella. Se on kaunis, musiikki sivelee korvia ja tarina saa ihmisen kyynelehtimään. Pysti Ranskan suosituimpana elokuvana kautta aikojen ei tullut ilmaiseksi.

Tässä vielä linkki Finnkinon sivulle. Ensi-ilta on 30.11. Menkää katsomaan se, ihme että kesti näinkin kauan ennen kuin se tuli Suomeen.

Weekend activities

It has been a weekend full of laisure, exam reading and cleaning. Actually I've cleanded quite a lot - I should vacuum more often than ones in a month. The most shocking thing was the unopened mail from August. I'm supposed to be a smart person, but no, I don't open my mail when I'm tired, and then I forget about it completely. Score for me...

Otin myös aikaa itselleni käydä läpi vanohja Kauneus ja Terveys-lehtiä. Tätä lehteä on tullut ostettua aika usein, mutta kestotilaajaa minusta ei ole tullut lehden hiusnumeroiden takia - minulla ei ole mitään hyötyä pitkien hiusten kampauksista, enkä siksi ole katsonut aiheelliseksi tulla kestotilaajaksi. Muuten kyllä Kauneus ja Terveys jaksaa kiinnostaa - juttuja löytyy joka lähtöön, niin pitkiä kuin lyhyitäkin ja hyvää asiaa tulee paljon. Jotkin asiat eivät tietenkään jaksa kiinnostaa, kuten oudot trendidieetit, mutta useimmiten lehti on tullut luettua melkein kannesta kanteen.

Leikkelin vanhoista lehdistä hyviä juttuja talteen - mm. kampausvinkkejä lyhyille hiuksille, reseptejä ja eettisiä vaatemerkkejä.

I also took the time to do some washing - it's a good time to wash clothes when you have nothing to wear. That's simply my philosphy. Here's half of my wardrobe drying. Very stylish indeed.

Three looks for the office

Friday, at last!

The office - requiries warm clothes (it's Finland, in November), comfort and medium strictness.

 I start with casual Friday - Desigual it is! I love the playfulness of Desigual, though the sizes vary a lot - I wouldn't dare to buy Desigual online, only after fitting them.

This look was created Monkee Genes-jeans, Desigual and a top by Benetton.

 

This is a really typical Finnish shirt - almost every man in Finland has one, and nowadays they also make these shirts for women. Naturally I mean the Marimekko Jokapoika-shirt. My father has had many of them during the years, this is my first one.

 This is a more rare shirt to be found in Finland. Pirita can be found in Sodankylä, in northern Finland, but she also makes clothes for demand. Her products are made from 100 % linen, which means it is warm in the winter, cooling in the summer. I'm not kidding, it's true with linen <3

And last, but not least my Monkee Genes. It is an ethical and organic jeans brand - one of the few in the world. Support it. Seriously.

That was my week in the office (what, work?! noo, just clothes...). People really liked my Desigual outfit - two women gave me compliments and the only single guy in the office popped in to say hi three times. Cute :)

The naked truth - bloggers without photoshop

I run into the idea of "the naked truth" while reading other Finnish bloggers. I'm anonymous, so I do not unofrtunately let you see my face without makeup, but instead I show you something else.

I've been very self-conscious for as long as I can remember. I used larger clothes that was necessary, because I didn't want people to see my silhouette. Glasses hid my face - without them I thought everyone would stare at my imperfections.

No man has ever called me beautiful - not even my ex. Guess why he is an ex ;)

I still struggle with my self image. It's getting better all the time, but it's not easy. I'm in better shape than ever, but still I have extra fat and spots on my face. It can't be helped, so I've decided to not let anyone beat me down. I'm beautiful, everyone should see that.

Hopefully more young women understand to process their picture of their body. Photoshop is one of the biggest dangers for young girls and women in western countries. Commercials are fake. Pictures of celebrities are fake. Understand that and truly understand that, and then one day you are going to see how beautiful you are and always will be.

Thank you and good night.

Festive in Finnish Fashion

Some time ago I attended a very nice gala - men in suits, women first in long dresses, afterwards the hemline went upwards.

Dress by Marja Putus - her site is also in English! I had the pleasure to meet her personally in summer 2011. She's a very loveable woman and I like her ethics in clothemaking. She took my measurements and I was able to choose my favorite colour for the dress. It's unique and only mine <3 The necklace is made from a spoon and it's bought from The Handicraft Fare in Helsinki.

Dress by Marimekko, bought during winter 2010/2011.

...and of course I wore my Tarsala shoes, The picture is the wrong way, it doesn't want to obey me XD

My home's a mess...

Kaksikielinen - inte finlandssvensk

Tänkte skriva på lite andra språk nu än bara på skranglig engelska. Ni får njuta av mina vackra modersmål i stället :)

Olemme perheen ja ystävien kesken keskustelleet aika paljon viime aikoina identtiteetistä - olemmeko kaksikielisiä vai suomenruotsalaisia, vai pitääkö tosiaan valita näiden välillä? Mielipiteet vaihtelevat aika paljon. Olen ainakin huomannut sen, että pääkaupunkiseudulla kaksikielisyys ei ole synonyymi suomenruotsalaisuudelle, vaan ihmiset identifioivat itsensä ennemmin kaksikielisiksi.

I Österbotten å andra sidan är man finlandssvensk om det står i FPA-pappren (eller var det nu står vad ens modersmål är). Starkt finlandssvenskt identitet hittar man ändå både i huvudstadsregionen och i Österbotten - jag vill inte generalisera alltför mycket.

Ehkä se oli helpompaa aikaisemmin - olit joko ruotsinkielinen tai suomenkielinen. Henkilökohtaisesti olen täysin kyllästynyt kuulemaan "miten fantastisen hyvin puhun suomea ollakseni ruotsinkielinen". Tekee aina mieli sanoa että "daa, perheessäni puhutaan molempia kieliä". Nykyään ja tulevaisuudessa kaksikielisyys on yhä vain tavallisempaa - kuitenkin kaksikielisyyttä ei yhteiskunnassamme tunnisteta.

Det här märker man väl i fråga om debatten om tvåspråkiga skolor. De svenskspråkiga motsätter sig det här enda in till det sista - svenskan i Finland är redan nu hotad, tvåspråkiga skolor skulle vara sistsa spiken på kistan etc.. Men det behöver inte vara så. Tvåspråkig undervisning skulle stärka barnets tvåspråkiga identitet, medan de barn med endast ett hemmaspråk lär sig det andra språket. Naturligtvis behövs det regler, faran för finskans domination skulle annars vara självklar, men tvåspråkiga skolor skulle kunna fungera mer än väl.

Mutta palataan identtiteettiin. Nykyään kutsun itseäni kaksikieliseksi. Jos sanon olevani suomenruotsalainen, saan aivan liian paljon huomiota puhuessani suomea suomenkielisten kesken. Jos sanon olevani suomenruotsalainen ruotsinkielisten seurassa, he alkavat pian ihmetellä puhetapaani. Suomi on minulla erittäin vahva ja se on vain vahvistunut suomenkielisten opintojeni myötä. Puhuessani ja kirjoittaessani ruotsia sen huomaa, mutta suomessani on ilmeisesti myös selvä ruotsinkielisen aksentti (damn).

Jag sörjer över att min finska och svenska inte är perfekta. Nuförtiden lutar mitt modersmål mot finska, fast det i FPA-pappren står att det är svenska. Eftersom man inte kan välja att ha två modersmål tänker jag inte ändra på informationen, utan i stället kalla mig själv tvåspråkig, eftersom jag är det. I denna text och då jag talar kan jag byta från finska till svenska utan att ens fundera över saken - som liten uppfattade jag inte ens alltid vilket språk jag talade.

Jotkut ruotsnikielisistä ystävistäni kutsuvat itseään suomenruotsalaisiksi, toiset kaksikielisiksi ja pieni ryhmä kutsuu itseään ruotsinkielisiksi. En itse tunnista sisäistä suomenruotsalaisuuttani, vaan identtiteetissäni näen itseni suomen- ja ruotsinkielisen maailman välissä, tietäen molemmista jotain, mutten kuuluu kumpaankaan kokonaan. Minunlaisia henkilöitä on jo paljon, mutta heitä ei huomioida. Kaksikielisyys on kuitenkin tosiseikka yhteiskunnassamme.

Jag har läst igenom min text redan några gånger och jag vet fortfarande inte riktigt vad min poäng är. Kanske jag vill väcka diskussion - identitet är inte så självklart för de svenskspråkiga som många tror att det är. Idén om tvåspråkiga skolor ska tas på allvar - det kan vara en utmärkt lösning för de kommande tvåspråkiga generationerna. De tvåspråkiga behöver också mer stöd i språkundervisning än de som bara har ett modersmål - med fara för generalisering vågar jag påstå, att tvåspråkiga personer har svagare språk än andra. För detta använder jag dock bara mig själv och mina vänner som exempel :) . Och börja inte rätta mina grammatikfel, tack så mycket, jag vet att de är där och jag arbetar på saken.

Otan mielelläni vastaan kommentteja ja koska olin suhteellisen väsynyt kirjoittaessani tätä, niin älkää vetäkö hernettä nenään vaikka ette olisi kanssani samaa mieltä. Avoimin mielin vain keskustelemaan :)

Nansoshop opened!

Ever heard of Nanso? It's a Finnish brand for clothes, known especially for pyjamases and comfortness. In 2010 they launched a special collection of litte black dresses by known Finnish designers, eg Paola Suhonen (New York Fashion Week, anyone?).

So, I recommend the online shop, though it's only in Finnish. Use Google Translate. Enjoy the clothes. Really pretty, comfortable, Finnish and good quality.

And here's my Paola Suhonen for Nanso, "I'm your queen":

I love the dress <3 And please ignore the clothes in the background XD They're jackets, I have a small home, not enough space....

Training bag fashionista

Mwahaha.

I think people are too educated to not know a real Lous Vuitton from a fake one. That's unfortunate - I'm still waiting for someone to ask about it and then I could boast "Aah, this one? It's the newest from Paris <3". But no, it's too clearly fake XD

The pins are my own, collected through the years from various places. The bag is bought from Rome from a guy who claimed it being real. Hah.

I use this bag when I go training (dirty socks, smelly shoes). When I came back from Rome I had my dirty laundry in it. That's how much I respect Lous Vuitton.

Macarons in Finnish

Hello.

I haven't really updated this. Sorry about that. But I want to say a huge thank you for viewing this blog! Over 100 persons visited my blog during the summer. Thank you!

Nowadays I do not have Word, so my spelling/grammar may be worse than usually. Sorry about that too.

To the point :) I've made macarons three times now. The first time - too raw, they were quite slimy. The second time - the oven was too warm, the macarons cracked. Third time the charm - perfect! :D The quality of this picture ain't great, but you are able to spot one perfect little individual on the plate.

There's one big difference between the first and second compared to the third attempt - I used a different recipe. The first two recipes I took from José Maréchal's "Irresistible macaroons" (Simon and Schuster Illustrated Books, 2010). They make macarons a bit too complicated there. Perhaps it is meant for more experienced chefs?

I used the recipes in Angela Drake's "Macaron-leivokset" (I lack some details now, one of the persons who I offered my cookings to borrowed the book :) ). The instructions are easy to follow, only one attempt was enough for perfection. The basic-recipe for the macaron shells was a lot easier than the one in Maréchal's book. This book may be better for house chefs.

And here's one close shot, bad quality in this one too.

The espresso mug is made by Sami Rinne Design, I've posted about that company earlier. The plate is Finnish handicraft by Minna Lindén - I have also a matching coffee cup for it.

I got help for this perfection by Lékué. I used one mat and the decomax. The decomax was helpful for the shells, but for the filling it wasn't perfect - a lot of the filling stuck was left inside it despite very much squeezing. Next time I'm going to use a normal piping bag for the filling.